Moduulirakennukset osana kuntien kriisivarautumista ja palveluiden jatkuvuutta

Expandia on seurannut kuntien varautumistyötä Pohjoismaissa jo yli 35 vuoden ajan. Kokemus on osoittanut käytännössä, miten moduulit toimivat sekä poikkeusoloissa, kuten kuntien kriisiharjoituksissa, että tilanteissa, joissa palveluiden jatkuvuus on turvattava nopeasti väliaikaisilla tilaratkaisuilla –  esimerkiksi koulujen, päiväkotien ja hoivatilojen äkillisissä lisä- tai väistötilatarpeissa. 

Tilanteet ovat toki erilaiset, mutta logiikka on sama: kun tilaa tarvitaan nopeasti ja vaatimukset ovat korkealla, perinteinen rakentaminen ei ehdi mukaan. 

Kuntien kaksi varautumishaastetta 

Varautuminen tuo mieleen äkilliset sähkökatkot, sotilaalliset uhkat tai luonnonkatastrofit, ja niihin kuntien on valmiuslain mukaan varauduttava. Kuntien arjessa on kuitenkin käynnissä myös hitaampi, mutta erittäin konkreettinen muutos: väestön ikääntyminen ja siitä seuraava kasvava palvelu- ja tilatarve. 

MDI:n vuoden 2025 väestöennusteen mukaan yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2050 mennessä, lähes 350 000 henkilöön. Samaan aikaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) palvelutarve-ennusteen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarve kasvaa vuosina 2026–2030 noin yhden prosentin vuodessa, ja kasvusta suurin osa, noin 0,6 prosenttiyksikköä, syntyy juuri ikääntyneiden palveluista. 

Akuutti ja hidas kriisi eroavat toisistaan aikajänteessä, mutta ne kohtaavat samassa pisteessä: kunnassa tarvitaan tiloja, joita ei ole. Perinteinen rakentaminen vie 3–5 vuotta. Demografinen muutos ei odota niin pitkään, saati sisäilmaongelma tai sähkökatko.  

Mitä valmiuslaki velvoittaa kuntia tekemään? 

Valmiuslain (1552/2011) 12 § asettaa kunnille, kuntayhtymille ja hyvinvointialueille selkeän velvollisuuden: tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen on varmistettava myös poikkeusoloissa. Tämä tehdään valmiussuunnitelmin, etukäteisvalmisteluin ja muilla toimenpiteillä. Sisältö on yleisluonteinen — laki ei ohjaa, vaan jättää kunnille laajan harkintavallan varautumisen järjestämiseen. 

Käytännössä kunnan vastuulle kuuluu enemmän kuin moni tietääkään. Valmiuslain 121 §:n mukaisesti kunta voi päätöksellään velvoittaa yksityisen yrityksen, yhteisön tai laitoksen luovuttamaan huonetiloja siirretyn väestön tilapäistä majoittamista varten. Maahanmuuttoviraston toimivalta 122 b §:n nojalla puolestaan kattaa vähintään 30 henkilön yhteismajoittamiseen soveltuvien rakennusten käyttöönoton poikkeusoloissa. 

Hyvinvointialueet ovat saaneet oman, tarkemman säädöksensä. Valtioneuvoston asetus 308/2023 velvoittaa hyvinvointialueet laatimaan sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitelmat, ylläpitämään valmiuttaan säännöllisin harjoituksin ja tekemään tämän yhteistyössä alueen kuntien ja yhteistyöalueen muiden hyvinvointialueiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 50 § asettaa varautumisvelvoitteen lain tasolle. 

Lainsäädäntö ei kuitenkaan vaadi kuntia ostamaan tiloja varastoon. Se vaatii, että kunnalla on kyky toimia silloin, kun arki on katkolla. Ero on olennainen.  

Sopimusperusteinen varautuminen, eli ennalta neuvotellut järjestelyt yksityisten toimittajien kanssa, voi olla yksi käytännön keino osoittaa, että tilakapasiteettia on mietitty etukäteen osana valmiussuunnittelua. Sosiaali- ja terveysministeriön ohje (2019:9) ja Huoltovarmuuskeskuksen SOPIVA-mallilausekkeet tukevat tällaista mallia.

Esimerkki hitaammin kehittyvästä kriisistä — ikääntyvä väestö ja kasvava tilatarve

THL:n tilaston ”Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2024” mukaan vuoden 2024 lopussa sosiaalihuollon ikääntyneiden, vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien ympärivuorokautisissa palveluissa oli yhteensä noin 67 500 asiakasta. Ja paine kasvaa; Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n laskelmien mukaan vuonna 2050 yli 84-vuotiaita olisi Suomessa noin 350 000 henkilöä. MDI:n johtava asiantuntija Rasmus Aro on kuvannut tämän ikäryhmän palveluntarvetta huomattavasti suuremmaksi kuin minkään muun ikäryhmän. 

Yhtälö on karu: hoivapaikkojen tarve kasvaa, vanhoja hoivakoteja on samanaikaisesti peruskorjattava, ja uudet rakennushankkeet etenevät hitaammin kuin demografinen muutos.  

Vanhuspalvelulaki edellyttää ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa vähintään 0,6 työntekijän henkilöstömitoitusta asiakasta kohti, mikä asettaa myös tiloille omat vaatimuksensa: väljyys, esteettömyys ja toimivat työtilat henkilöstölle. 

Käytännössä monella hyvinvointialueella on edessään tilanne, jossa olemassa olevia hoivakoteja on peruskorjattava sisäilmaongelmien tai vanhentuneen pohjaratkaisun vuoksi samaan aikaan kun uusia paikkoja tarvitaan lisää.  

Peruskorjauksen ajaksi tarvitaan väistötiloja, ja peruskorjauksen jälkeen tarvitaan edelleen lisäpaikkoja. Tätä ei kutsuta akuutiksi kriisiksi, mutta se vaatii samoja työkaluja: nopeasti käyttöön otettavia, korkeatasoisia tiloja, jotka täyttävät hoivan vaatimukset. 

Tässä kohtaa nopean, ketterän ja joustavan moduulirakentamisen vahvuudet nousevat esiin.  

Expandia tarjoaa moduuleja asumisratkaisuihin sekä lyhyt- että pitkäkestoisiin tarpeisiin. Sama moduuli, joka palveli yhden kunnan väistötilana sisäilmaongelman aikana, voi siirtyä seuraavaksi toisen kunnan hoivakodin laajennukseksi. 

Tapaus Växjö: perinteinen rakentaminen oli liian hidasta 

Vuonna 2007 Växjön kunnassa Ruotsissa havahduttiin tilanteeseen, joka on ajankohtainen myös monessa suomalaisessa kunnassa, tai on juuri tulossa ajankohtaiseksi: hoivapaikkoja oli liian vähän, eikä uutta hoivakotia ehditty rakentaa tarpeeksi nopeasti. Kunta päätti rakentaa pysyvän hoivakodin viereen moduuleista 34 asunnon kokonaisuuden viiden vuoden vuokrasopimuksella. 

Expandia toimitti kohteeseen nopealla aikataululla 96 moduulia, joista muodostui kaksikerroksinen hoivarakennus asuntoineen, avarine yhteistiloineen sekä erillisellä henkilökunnan osastolla.

Alkuperäistä viiden vuoden sopimusta jatkettiin myöhemmin kolmella vuodella. Yhteensä rakennus palveli ikäihmisiä kahdeksan vuotta, kunnes kunta sai ratkaistua tilatarpeensa muilla tavoin. Tämän jälkeen moduulit purettiin, kunnostettiin, ja ne siirrettiin seuraavaan kohteeseen. 

Expandia Moduulit Oy:n toimitusjohtaja Janne Suntio tiivistää logiikan: ”Moduulirakennus on helposti asennettavissa, sitä on helppo huoltaa, ja kun väliaikaisen tilan tarve päättyy, moduulijärjestelmä puretaan ja moduulit valmistellaan vastaamaan seuraavaa käyttötarkoitusta.” 

Moduulien uudelleenkäyttö vähentää tarvetta rakentaa uutta, jolloin rakentamisen hiilijalanjälki pienenee.

Akuutti kriisi — kun aikaa on vain tunteja 

Toinen pää spektrissä on Västerås. Ruotsin pelastusvalmiusvirasto MSB järjesti yhdessä Västeråsin kaupungin kanssa kansallisen valmiusharjoituksen, jossa testattiin koko ketjua hälytyksestä toimivan kriisipisteen perustamiseen. 

Kuvitteellisessa tilanteessa elettiin keskitalvea, ulkona oli kymmenen astetta pakkasta, ja koko alueella oli ollut sähkökatko jo kahden vuorokauden ajan. 

Expandia toimitti ja pystytti noin 60 neliömetrin moduulirakennuksen kriisipisteeksi Nybygges-koulun yhteyteen yhden työpäivän aikana, kahdeksassa tunnissa.  

Rakennukseen johti esteetön sisäänkäynti, ja sieltä löytyivät tilat tiedotusta, ruoanlaittoa ja ensiapua varten sekä wc-tilat. Sähkö tuotettiin varavoimalla, lämmitys toimi dieselpuhaltimilla sekä propaanilämmittimillä, ja internet-yhteydet ulkomaailmaan varmistettiin Starlinkin avulla. 

MSB:n pääjohtaja Mikael Frisell seurasi harjoitusta paikan päällä ja korosti moduulien merkitystä kriisivarautumisessa: “Moduulit tuovat tarvittavaa joustavuutta erilaisiin kriiseihin, jopa äärimmäisiin tilanteisiin.” 

Västeråsin kaupungin riskiasiantuntija Johan Ahlström avasi taustaa konkreettisemmin: ”Västeråsissa on tällä hetkellä noin kolmekymmentä ennalta määriteltyä pysyvää kriisipistettä. Todellisessa kriisitilanteessa ei ole kuitenkaan varmaa, ovatko nämä tilat sopivia, käytettävissä tai riittävät. Ne saattavat olla myös vaurioituneita tai niiden sijainti osoittautuu vääräksi. Tällöin siirrettävät, ehjät ja valmiiksi varustellut moduulit tarjoavat toimivan ratkaisun.” 

Esimerkeissä riittää pohdittavaa myös suomalaisille kunnille, jotka ovat toki varautuneet kriiseihin väestönsuojineen ja evakuointitiloineen. Luetteloiduista tiloista osa saattaa todellisuudessa olla tilanteeseen käyttökelvottomia, jolloin joustavasti siirrettävä varantokyky tuo siihen olennaisen täydennyksen.

Miten moduulit kytketään valmiussuunnitelmaan käytännössä

Toimiva valmiussuunnitelma päivittyy tarpeiden mukana eikä jää vain kerran laadituksi dokumentiksi. Sen vahvuus mitataan siinä, kuinka hyvin se ohjaa kunnan toimintaa kriisin kriittisinä alkuhetkinä.  

Liitettäessä moduuliratkaisu suunnitelmaan kannattaa kirjata vähintään seuraavat asiat: arvio mahdollisesta tilatarpeesta (käyttötarkoitus, kohderyhmä), tilojen sijoituspaikat (esimerkiksi koulujen pihat, kuntien omat tontit) ja vastuuhenkilöt. 

Vastuunjako kunnan, hyvinvointialueen ja pelastustoimen välillä on hyvä selvittää jo suunnitteluvaiheessa, koska tilakysymyksissä rajapinnat ovat tiiviit: 

Moduulirakennusten läpimenoaika suunnittelusta käyttöönottoon on tyypillisesti 30-60 päivää, kun rakennuslupa ja perustukset ovat kunnossa. Akuutissa kriisissä, kuten Västeråsin harjoituksessa, asennus työmaalla voi tapahtua tunneissa. Mutta hyvä varautuminen tarkoittaa, että perusasiat, kuten sijoituspaikat, liitännät, lupakäytännöt on mietitty etukäteen. 

Hyvinvointialueille asetus 308/2023 antaa tähän selkeän rakenteen: alueellinen yhteistyöryhmä ohjaa valmiussuunnittelua, ja yhteistyö pelastustoimen, kuntien ja muiden hyvinvointialueiden kanssa on lakisääteistä. Moduuliratkaisu sopii tähän malliin, koska sama kapasiteetti voi palvella useaa kuntaa ja siirtyä sinne, missä tarve syntyy. 

Hankintakriteerit — mitä tarjouspyynnössä kannattaa määritellä? 

Moduulivalmistajia on Pohjoismaissa useita, mutta kriisitilanteessa ratkaisevat ennen kaikkea kokemus, toimitusvarmuus ja kyky reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Siksi myös tarjouspyynnössä kannattaa mennä pintaa syvemmälle ja kysyä konkreettisia asioita:

Ensimmäisiä arvioitavia asioita ovat yleensä sertifikaatit ja laatudokumentaatio. Expandian moduulit ovat olleet SINTEF-sertifioituja joulukuusta 2016 lähtien. Norjalainen sertifikaatti asettaa korkeat vaatimukset muun muassa paloturvallisuudelle, sisäilmalle, energiatehokkuudelle ja äänieristykselle sekä edellyttää, että kaikkien käytettyjen materiaalien turvallisuus voidaan todentaa. Toiminta on Intertekin sertifioimaa ISO 9001 -laatujärjestelmän (vuodesta 2012) sekä ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän mukaisesti. 

Tekniset vaatimukset on määriteltävä käyttötarkoituksen mukaan. Hoivakohteissa korostuvat esteettömyys, hygienia ja äänieristys; väistötiloissa ilmanvaihto ja sisäilman laatu; akuutissa kriisikäytössä energiaomavaraisuuden mahdollisuus ja nopea liitettävyys. Expandian moduulijärjestelmien jokaisessa tilassa on kanavoitu tulo- ja poistoilma, sisäänrakennetut suodattimet sekä lämmönvaihdin. Ilmanvaihtoyksikkö on mitoitettu vähintään 30 henkilölle. 

Elinkaari ja siirrettävyys ovat varautumisen näkökulmasta erityisen tärkeitä. Moduulin tulee kestää useita käyttökiertoja, koska valmiussuunnitelman näkökulmasta sama tilaratkaisu voi siirtyä paikasta toiseen tarpeen mukaan. Expandian moduulien kokonaiskäyttöikä on yli 30 vuotta, ja moduulia käyttää keskimäärin kuusi eri asiakasta sen elinkaaren aikana. 

Rakennusmääräykset ovat samat kuin pysyvissä rakennuksissa. Tämä on tärkeää tietää: moduulirakennus ei ole ”kevyempi” tai vapautettu mistään säädöksestä. Se täyttää samat rakennusvalvonnan, energiatehokkuuden ja paloturvallisuuden vaatimukset kuin perinteinen rakennus, ja sen rakentaminen edellyttää rakennusluvan – kuten muutkin rakennusurakat. 

Moduulit soveltuvat parhaiten tietynlaisiin tilatarpeisiin

Kaikkiin tarpeisiin moduulirakentaminen ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaisin vaihtoehto. Mikäli tilatarve on vakaa vuosikymmeniksi eteenpäin, pysyvä rakennus on usein taloudellisesti järkevin. Moduuliratkaisu on vahvimmillaan 1-10 vuoden aikajänteellä. Pidemmissä projekteissa kustannustasapaino muuttuu. 

Myös tontin logistiikka asettaa rajoituksia. Moduulien kuljetus vaatii tilaa, ja nosturin pystytys vaatii siihen sopivan maaston. Ahtailla kaupunkitonteilla tai erityisen vaikeakulkuisilla alueilla perinteinen rakentaminen voi olla käytännöllisempi vaihtoehto. 

Kaupunkikuvalliset reunaehdot kannattaa niin ikään miettiä etukäteen. Historiallisesti herkille alueille tai erityisen tiukasti säädellyille asemakaava-alueille moduulirakentaminen on yleensä toteutettavissa, mutta julkisivun ja katon räätälöinti nostaa kustannuksia. Räätälöinnin hinta ei ole rajaton, mutta se on hyvä tunnistaa hankintavaiheessa. 

Kannattaa myös arvioida tontin valmistelutyöt erikseen. Jos perustustyöt ja maanrakennus muodostavat valtaosan kokonaisbudjetista, moduulirakentamisen nopeus- ja kustannusedut suhteessa kokonaisuuteen pienenevät. Tämä ei poista moduuliratkaisua vaihtoehtona, mutta vaikuttaa siihen, miten päätös perustellaan. 

Usein kysytyt kysymykset 

Riittääkö moduulivuokraussopimus täyttämään valmiussuunnitelman vaatimukset? 

Valmiuslaki edellyttää, että kunnilla on kyky toimia myös poikkeusoloissa. Sopimusperusteinen varautuminen, eli ennalta neuvotellut järjestelyt yksityisen toimittajan kanssa, voi olla yksi käytännön keino osoittaa, että tilakapasiteettia on mietitty etukäteen, etenkin, kun sopimuksen sisältö, vasteajat ja toimituskyky on dokumentoitu valmiussuunnitelmaan. Pelkkä sopimus ei kuitenkaan yksin täytä koko varautumisvelvoitetta; se on yksi osa kokonaisuutta.

Kuinka nopeasti moduulirakennus saadaan käyttöön akuutissa kriisissä? 

Asennus työmaalla on toteutettavissa tunneissa tai päivissä, mikäli perustukset ja liitännät ovat valmiina. Västeråsin harjoituksessa kriisipiste saatiin toimintakuntoon kahdeksassa tunnissa. Normaalissa hankinnassa, kun rakennuslupa ja perustustyöt sisältyvät kokonaisaikatauluun, läpimenoaika on tyypillisesti 30–60 päivää.

Miten moduulit sopivat ikääntyneiden hoivakäyttöön? 

Hoivakäyttöön tarkoitetut moduulit on suunniteltu esteettömyys, äänieristys ja henkilökunnan työtilat huomioiden. Käytännön todiste toimivuudesta on Växjön kunnan 34 asunnon moduulihoivakoti, joka palveli ikäihmisiä yhteensä kahdeksan vuotta.

Onko hyvinvointialueella ja kunnalla yhteinen vastuu vai erilliset roolit? 

Asetuksen 308/2023 mukaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisesta, mutta tämä tehdään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Tilakysymyksissä yhteistyö on usein välttämätöntä, koska kunta omistaa tontit ja vastaa kaavoituksesta, kun taas hyvinvointialue määrittelee palvelutarpeen. Pelastustoimi yhteensovittaa kokonaisuuden alueellisen varautumisen näkökulmasta. 

Voiko sama moduulirakennus palvella eri tarkoituksia elinkaarensa aikana? 

Kyllä. Moduulit suunnitellaan muuntojoustaviksi. Sama rakennus voi palvella ensin väistötilana sisäilmaongelmaisen koulun aikana, sen jälkeen väliaikaisena hoivakotina toisessa kunnassa ja kolmannessa kohteessa toimistona. Moduulia käyttää keskimäärin kuusi eri asiakasta sen elinkaaren aikana. 

Mitä jos kriisi pitkittyy ja moduulitila tarvitaankin vuosiksi? 

Tilapäisyys viittaa moduulien siirrettävyyteen, ei niiden kestoon. Alun perin lyhyitä vuokrasopimuksia on jatkettu vuosia, kun tilatarve on osoittautunut oletettua pidempikestoiseksi. Esimerkiksi Växjössä viiden vuoden sopimusta jatkettiin kolmella vuodella ilman ongelmia.

Miten tästä eteenpäin? 

Demografinen muutos etenee ennustettavasti, mutta akuutit kriisit tulevat yllättäen. Hyvä varautuminen huomioi molemmat ja rakentaa kapasiteetin, joka taipuu kumpaankin. 

Moduulirakennukset eivät ole ainoa työkalu kunnan valmiussuunnitelmassa, mutta ne ovat yksi harvoista, jotka vastaavat sekä äkilliseen että hitaaseen kriisiin. 

Expandia on toteuttanut 35 vuoden aikana yli 2 400 projektia ja valmistanut noin 23 000 moduulia eri puolille Pohjoismaita.  

Suunnittelemme ja kartoitamme tarpeenne kanssanne paikan päällä, veloituksetta. Ota yhteyttä asiantuntijoihimme.