Koulun peruskorjaus käynnistyy – missä oppilaat opiskelevat sillä välin?
Kun Vantaan Itä-Hakkilan koulun peruskorjaus alkoi, koko koulu siirtyi väistötiloihin kolmen lukukauden ajaksi. Tampereen Pispalassa samaan tilanteeseen reagoitiin jakamalla oppilaat remontin ajaksi kolmeen eri kouluun. Esimerkit havainnollistavat haastetta, jonka kanssa moni kunta painii parhaillaan. Peruskorjauspäätös on tehty, rahoitus järjestetty ja urakoitsija valittu, mutta yksi kysymys jää vielä ratkaistavaksi: missä oppilaat opiskelevat remontin aikana?
Olemme Expandialla toimittaneet väistötiloja kouluille ja päiväkodeille vuosien ajan, ja tiedämme, että tämä kysymys ratkaistaan usein liian myöhään ja liian kapealla vertailulla. Tässä artikkelissa käymme läpi kolme todellista vaihtoehtoa, niiden kustannuslogiikan ja aikataulun – sekä sen, milloin siirtokelpoinen väistötila ei ole paras ratkaisu.

Kolme vaihtoehtoa: hajautus, vapaat kiinteistöt tai väistötilat tontille
Peruskorjauksen ajaksi oppilaille on käytännössä kolme vaihtoehtoa: hajauttaminen lähikouluihin, kunnan muut vapaat kiinteistöt tai koulun tontille tai sen lähelle pystytettävät siirtokelpoiset väistötilat. Valinta vaikuttaa koulumatkoihin, opetusjärjestelyihin, henkilöstön arkeen ja kokonaiskustannuksiin koko remontin ajan.
Hajauttaminen lähikouluihin on suorilta kustannuksiltaan edullisin, jos lähikouluissa on aidosti vapaata tilaa. Piilokustannukset kasautuvat kuitenkin nopeasti: oppilaskuljetukset, opettajien siirtymät toimipisteiden välillä, jaetut erikoistilat ja kouluyhteisön hajoaminen useaan osoitteeseen. Pispalan mallissa alakoulun luokat päätyivät kolmeen eri kouluun – järjestely toimii, mutta vaatii perheiltä ja henkilöstöltä paljon.
Kunnan vapaat kiinteistöt kuulostavat hyvältä ratkaisulta, mutta ovat harvoin valmiiksi opetuskäyttöön sopivia. Entinen toimistotalo tai liiketila vaatii tyypillisesti muutostöitä, käyttötarkoituksen muutoksen ja uuden luvituksen – siinä remontoidaan rakennusta, jonka käyttötarkoitus muuttuu taas muutaman vuoden päästä.
Siirtokelpoiset väistötilat pystytetään koulun omalle tontille tai viereiselle kentälle, jolloin koulu pysyy yhtenä yhteisönä ja koulumatkat ennallaan. Näin toimittiin esimerkiksi Vantaalla, jossa Kytöpuiston koulun tontille rakennettu väistötila palvelee usean koulun peräkkäisiä remontteja. Tämä on kolmesta vaihtoehdosta nopein ottaa käyttöön ja ainoa, joka tuottaa remontin ajaksi uudet, terveet tilat. Tiloista maksetaan kuukausivuokraa väistötarpeen ajan.

Väistötila ei ole enää ”parakkikoulu”
Sana parakkikoulu elää sitkeästi, ja vanhempien huoli on ymmärrettävä: kukaan ei halua siirtää lastaan sisäilmaongelmaisesta rakennuksesta seuraavaan riskikohteeseen.
Nykyaikainen moduulikoulu on kuitenkin eri rakennus kuin 1900-luvun viipalekoulu.
Expandian moduulit valmistetaan Ruotsissa kuivissa ja hallituissa tehdasolosuhteissa, jolloin rakenteet eivät altistu kosteudelle rakennusaikana – juuri sille riskille, joka on monen koulurakennuksen sisäilmaongelmien taustalla.
Sisätiloissa käytämme vähäpäästöisiä M1-luokan materiaaleja, ja koneellinen ilmanvaihto mitoitetaan oppilasmäärän mukaan. Akustiikka, valaistus ja esteettömyys suunnitellaan opetuskäyttöön, ei työmaaparakin vaatimuksiin.
”Meillä on upea ja toimiva koulu – sitä mieltä ovat kaikki”, sanoo rehtori Christina Lindgren Ekens skolanista, yhdestä moduulikouluistamme.
Sama viesti toistuu kohteissamme: muutaman viikon jälkeen väistötila on oppilaille yksinkertaisesti koulu.

Millainen moduulikoulu on käytännössä?
Moduulikoulu kootaan valmiista, keskenään yhteensopivista tilayksiköistä, joten pohjaratkaisu suunnitellaan koulun todellisen tarpeen mukaan.
Tyypillinen luokkakokonaisuus on esimerkiksi 144 neliön luokkahuone kahdella ryhmätilalla ja suurilla ikkunoilla. Kokonaisuuteen liitetään tarpeen mukaan henkilökunnan tilat omalla sisäänkäynnillä, valmistus- tai vastaanottokeittiö ruokaloineen, hallinnon tilat ja vaikka 200 neliön koulukirjasto. Rakennus voi olla yksi- tai kaksikerroksinen.
Mittakaava ei ole este. Toimitimme Rajavartiolaitokselle 71 moduulin koulukokonaisuuden – väistötilahanke ei siis kaadu siihen, että koulu on suuri. Useimmiten rajoittava tekijä on tontti: moduulien kuljetus ja nosto vaativat tilaa, ja kenttä tai piha-alue on tyypillisesti luontevin sijoituspaikka.
Koulujen tilaratkaisuihimme voi tutustua tarkemmin verkkosivuillamme, ja perustietoa rakennustavasta löytyy artikkelistamme Mitä moduulirakentaminen on.

Aikataulu: väistötilapäätös kannattaa tehdä 6-12 kuukautta ennen remonttia
Yleisin virhe väistötilahankkeissa ei ole väärä ratkaisu, vaan myöhäinen liikkeellelähtö. Kokonaisaikataulu muodostuu näin:

Kun luvat ja perustukset ovat kunnossa, oma osuutemme, eli tehdasvalmistus, kuljetus ja asennus, vie tyypillisesti 30–60 päivää.
Realistinen kokonaisaika päätöksestä avajaisiin on useimmiten lukukauden verran. Siksi syksyllä alkavan remontin väistötilat kannattaa käynnistää viimeistään edellisenä talvena.
Lainsäädäntö on väistötilojen puolella: rakentamislaki sallii väliaikaisen rakennuksen luvan jopa kymmeneksi vuodeksi, mikä kattaa pisimmätkin peruskorjaushankkeet ja mahdollistaa saman väistötilan käytön usean koulun peräkkäisiin remontteihin.

Mitä väistötilat maksavat – ja mistä hinta muodostuu?
Väistötilojen hinta muodostuu kuukausivuokrasta sekä kunnan vastuulle jäävistä kertaluonteisista eristä: perustuksista, liitännöistä ja tontin valmistelusta. Expandian vuokraan sisältyvät tilojen käyttö, rakennuksen huolto ja kunnossapito sekä vakuutukset, joten yllättäviä korjauslaskuja ei tule kesken väistön.
Tarkka hinta riippuu luokkamäärästä, erikoistiloista, kerrosluvusta ja vuokra-ajasta.
Suuruusluokan saa selville nopeasti: verkkosivujemme konfiguraattorilla voit koota koulusi pohjaratkaisun ja saat kustannusarvion saman tien – jo ennen kuin kilpailutusta on edes käynnistetty. Se on kelpo työkalu myös talousarviovalmisteluun.
Vertailussa kannattaa muistaa kokonaisuus: hajautusmallin kuljetuskustannukset ja järjestelytyö tai vanhan kiinteistön muutostyöt eivät näy yhtä selkeästi budjetissa kuin vuokralasku, mutta ne ovat yhtä todellista rahaa.

Milloin siirtokelpoinen väistötila ei ole paras ratkaisu?
Rehellinen vastaus: aina sitä ei tarvita.
Jos remontti kestää vain muutaman kuukauden ja lähikoulussa on aidosti vapaata, toimivaa tilaa, hajautus voi olla järkevin ratkaisu. Jos koulun tontti ja lähiympäristö eivät mahdollista moduulien kuljetusta eikä korvaavaa kenttää löydy kohtuuetäisyydeltä, vaihtoehtoja on punnittava uudelleen. Ja jos kunnalla on tyhjillään opetuskäyttöön luvitettu, kunnoltaan hyvä rakennus, sen käyttö on usein perusteltua.
Siirtokelpoinen väistötila on vahvimmillaan, kun remontti kestää lukuvuoden tai pidempään, koulu halutaan pitää yhtenä yhteisönä ja tilojen terveellisyydestä ei haluta tinkiä – eli juuri tyypillisessä peruskorjaustilanteessa.
Peruskorjausten aalto ei ole Suomessa laantumassa, ja moni kunta kohtaa saman kysymyksen useamman kerran tämän vuosikymmenen aikana. Silloin väistötila kannattaa ajatella kertaratkaisun sijaan strategisena työkaluna: sama rakennus voi palvella ensin yhden koulun remonttia ja siirtyä sitten seuraavalle – kuten Vantaalla jo tehdään.
Kun väistötarve päättyy, moduulit eivät jää tyhjilleen eivätkä päädy purkujätteeksi, vaan ne kunnostetaan ja toimitetaan seuraavaan kohteeseen. Toteutuneisiin koulukohteisiimme voi tutustua referensseissämme, ja autamme mielellämme jo tarvekartoitusvaiheessa – silloin, kun vaihtoehtoja on vielä aidosti useita.

Usein kysytyt kysymykset
Kuinka nopeasti väistötilat saadaan koulun tontille?
Kun rakennuslupa ja perustukset ovat kunnossa, tehdasvalmistus, kuljetus ja asennus vievät tyypillisesti 30–60 päivää. Kokonaisaika päätöksestä käyttöönottoon on lupineen ja perustustöineen useimmiten noin lukukauden, joten liikkeelle kannattaa lähteä 6–12 kuukautta ennen remontin alkua.
Ovatko väistötilat terveellisiä ja turvallisia lapsille?
Moduulit valmistetaan tehtaalla kuivissa olosuhteissa, jolloin rakenteet eivät altistu kosteudelle rakennusaikana. Sisätiloissa käytetään vähäpäästöisiä M1-luokan materiaaleja, ja koneellinen ilmanvaihto mitoitetaan oppilasmäärän mukaan. Väistötilat täyttävät samat rakennusmääräykset kuin pysyvät koulurakennukset.
Kauanko koulu voi toimia väistötiloissa?
Rakentamislaki sallii väliaikaisen rakennuksen luvan jopa kymmeneksi vuodeksi. Käytännössä väistöt kestävät tyypillisesti yhdestä kolmeen lukuvuotta peruskorjauksen laajuudesta riippuen, mutta sama väistötila voi palvella usean koulun peräkkäisiä remontteja.
Voiko väistötiloissa järjestää myös ruokailun?
Kyllä. Moduulikokonaisuuteen voidaan liittää vastaanotto- tai valmistuskeittiö ja ruokala. Liikunnanopetuksessa hyödynnetään tyypillisesti lähialueen liikuntatiloja, ja tämä kannattaa ottaa huomioon jo tarvekartoituksessa.
Mitä väistötiloille tapahtuu, kun peruskorjaus valmistuu?
Moduulit puretaan, kunnostetaan ja toimitetaan seuraavaan kohteeseen – ne käyvät elinkaarensa aikana läpi tyypillisesti kolmesta viiteen käyttökiertoa. Kunnalle ei jää tyhjää rakennusta eikä purkujätettä, ja vuokramalli päättyy sopimuksen mukaisesti.
Lähteet ja lisätiedot:
Expandia – Koulut: expandia.fi/koulu/
Mitä moduulirakentaminen on ja miksi se on tehokas ratkaisu: expandia.fi/ajankohtaista/mita-moduulirakentaminen-on-ja-miksi-se-on-tehokas-ratkaisu/
Asiakasreferenssit: expandia.fi/referenssit/
Vantaan kaupunki – Itä-Hakkilan koulun peruskorjaus ja väistötilat (tiedote 6.11.2025): vantaa.fi
Vantaan kaupunki – Kytöpuiston koulun pihalle rakennetaan yhteinen väistötila: vantaa.fi
Tamperelainen – Pispalan koulun remontti ja väistötilat kolmessa koulussa: tamperelainen.fi
Yle – Helsingissä monen lukuvuosi alkaa paviljongissa: yle.fi
Artikkeli päivitetty: Kesäkuu 2026
Linkit