Miksi sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet Suomessa – ja mitä se tarkoittaa kunnille?

Arviolta 5-10 prosenttia kuntien omistamista rakennuksista kärsii merkittävistä sisäilmaongelmista.  

Tilanne on korostunut kouluissa: Vuoden 2019 sisäilmakyselyssä merkittäviä ongelmia raportoitiin noin 18 prosentissa koulurakennuksista. Tuoreemmat tiedot viittaavat tosin laskevaan trendiin; vuonna 2023 koulujen osuus oli laskenut noin 8 prosenttiin – mutta luku on edelleen korkea. 

Noin 6 prosenttia kunnallisista päiväkodeista kärsi vuonna 2023 merkittävistä sisäilmaongelmista. 

Luvut kuvaavat tiloja, jotka edellyttävät toimenpiteitä, mutta tarkoittavat lapsia, jotka yskivät luokkahuoneissa, opettajia, jotka toivovat siirtoa toisiin tiloihin sekä kuntapäättäjiä, jotka tasapainoilevat korjausbudjetin sekä muiden pakollisten menojen välillä. 

Samalla ne tarkoittavat tarvetta tiloille, joissa arki voisi jatkua mahdollisimman normaalina, joissa olisi helppo hengittää, keskittyä ja olla.  

Miten 1970-luvun energiapolitiikka vaikutti tämän päivän sisäilmakriisiin? 

Vuoden 1973 öljykriisi pakotti miettimään energiankulutusta uudelleen.  

Rakennusalalla vastaus oli yksinkertainen: tehdään taloista tiiviimpiä ja rajoitetaan ilmanvaihtoa. Korvausilmaventtiilit tukittiin, ja uusista taloista ne jätettiin kokonaan pois. Käytännöt vaihtelivat rakennustyypeittäin, mutta suunta oli sama. Kurssia korjattiin vasta 1980-luvun lopulla rakentamismääräysten uudistuessa. 

Seuraukset ovat olleet karut. 

Arvioiden mukaan sadoissa tuhansissa, mahdollisesti jopa yli miljoonassa kodissa korvausilman toteutus on puutteellinen. Kun rakennuksen ilmanvaihto ei toimi, kosteus ja epäpuhtaudet jäävät sisätiloihin. Rakenteet, jotka suunniteltiin kestämään vuosikymmeniä, alkoivat kärsiä kosteusvaurioista. 

Suomen koulurakennuskanta on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Koulut olivat jo ennen energiakriisiä ilmanvaihdoltaan vaatimattomia, ja myöhemmät tiivistystoimet pahensivat tilannetta entisestään.  

Me Expandialla olemme seuranneet ongelmaa lähietäisyydeltä. Kun kunnan kiinteistöpäällikkö pyytää Expandian edustajan paikalle, vastassa on usein 50–70 vuotta vanha rakennus, joka näyttää pintapuolisesti kohtuulliselta, mutta jonka ilmanvaihto on käytännössä olematon.  

Koko Suomen rakennuskannan korjausvelka on kasvanut merkittäväksi. Eri arvioissa puhutaan jopa kymmenistä miljardeista euroista. 

Ilmanvaihto ratkaisee sisäilman laadun 

Ilmanvaihto on rakennuksen keuhkot. Jos se pettää, sisäilman laatu heikkenee nopeasti, ja ongelmat alkavat kasaantua rakenteisiin sekä käyttäjien arkeen. 

Liian vähäinen ilmanvaihto tarkoittaa, että kosteus ja hiilidioksidi kertyvät sisätiloihin. Liian voimakas poistoilma ilman riittävää tuloilmaa taasen saa aikaan alipaineen, joka imee rakenteista ja alapohjasta epäpuhtauksia sisäilmaan. 

Koneellinen ilmanvaihto on tehokas ratkaisu, mutta vain silloin, kun se on mitoitettu, asennettu ja huollettu oikein. Likaiset suodattimet, tukossa olevat kanavat tai väärin säädetyt painesuhteet voivat kääntää järjestelmän hyödyn haitaksi. 

Ero avoimen ikkunan ja kanavoidun järjestelmän välillä on merkittävä. Ikkuna päästää sisään kylmää, suodattamatonta ilmaa ja kasvattaa samalla energiankulutusta. Kanavoitu järjestelmä sen sijaan tuo hallitusti puhdasta, lämmitettyä ilmaa ja poistaa kosteuden sekä epäpuhtaudet – jatkuvasti ja tasaisesti. 

Esimerkki väliaikaisratkaisusta: Expandian S3000-moduulijärjestelmä 

Moduulikoulujemme jokaisessa tilassa on kanavoitu tulo- ja poistoilma, sisäänrakennetut suodattimet sekä lämmönvaihdin, joka kierrättää energiaa tehokkaasti. Ilmanvaihtoyksikkö on mitoitettu vähintään 30 henkilölle, mikä vastaa täyden luokkahuoneen tarpeita. Moduulit valmistetaan kontrolloiduissa tehdasolosuhteissa, mikä vähentää merkittävästi työmaaolosuhteiden kosteusriskejä.   

Käyttäjän näkökulmasta tämä näkyy ennen kaikkea tasaisena sisäilmana, miellyttävänä lämpötilana sekä tiloina, joissa on helppo olla koko koulupäivän ajan. 

Sisäilmaongelmien laajuus kuntien rakennuskannassa 

Kun sisäilmaongelmia mitataan kansallisella tasolla, luvut ovat hälyttäviä. Sadat koulut kärsivät merkittävistä sisäilmaongelmista, ja kuntien rakennuskannassa ongelmat kattavat laajan neliömäärän. 

Inhimilliset vaikutukset ovat mittavia. Vuosittain kymmenet tuhannet suomalaiset saavat oireita kosteusvaurioiden vuoksi. Lähes puoli miljoonaa työikäistä on raportoinut oireita työpaikan sisäilmaan liittyen. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan arvioissa terveys- ja haittakustannusten vuositaso vaihtelee laskentatavasta riippuen – haarukka ulottuu kymmenistä miljoonista satoihin miljooniin euroihin. 

Taloudellinen paine kunnille on valtava. Kuntien toimitilojen korjaustarve lasketaan miljardeissa euroissa.  

Tosin myös positiivista kehitystä on tapahtunut kuntien rakennuskannassa; sisäilmaongelmien määrä on laskenut 2010-luvun huippuvuosista. Kunnat ovat siis panostaneet, mutta tahti ei ole riittävä rakennuskannan ikääntyessä. 

Me Expandialla olemme toimittaneet väistötiloja kuntien käyttöön yli 30 vuoden ajan. Olemme olleet turvaamassa arjen jatkumista tilanteissa, joissa ratkaisuja on tarvittu nopeasti.  

Esimerkkinä voimme mainita Ranuan kunnan Kirkonkylän koulun, jossa noin 200 alakoululaista tarvitsi heikentyneen sisäilman vuoksi välittömästi terveet tilat. Toimitimme Ranualle 1200 neliömetrin kokoiset väistötilat, ja koulun arki pääsi jatkumaan ilman katkoja.  

Suomussalmen Ruukinkankaan koulussa ongelma oli vielä laajempi: noin 500 oppilasta esikouluikäisistä yläkoululaisiin tarvitsi pikaisesti väistötilat. Ratkaisuksi toimitimme Suomussalmelle 14 viihtyisää moduuleista koottua luokkatilaa. Kummassakin tapauksessa ratkaisevia tekijöitä olivat nopeus, tilojen toimivuus sekä  viihtyisyys. 

Terveet tilat 2028 -hanke päättyi ennenaikaisesti – mitä kunnille jäi käteen? 

Valtioneuvosto käynnisti vuonna 2017 “Terveet tilat 2028” -hankkeen, jonka tavoitteena oli julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmaongelmien ehkäisy. 

Toimenpideohjelma toimi monelle kunnalle selkärankana sisäilmatyölle, mutta Valtioneuvosto päätti sen säästösyistä vuoden 2024 lopussa. 

Samaan aikaan kuntien toimitilojen korjaustarve lasketaan miljardeissa euroissa. Kunnat jäivät tilanteeseen, jossa ongelma on tunnistettu, mutta kansallinen tuki puuttuu. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että kunnat joutuvat tekemään ratkaisuja oman budjettinsa puitteissa. Peruskorjauksen hinta saattaa olla miljoonia euroja, ja aikataulu useita vuosia. Sillä välin oppilaat ja henkilöstö altistuvat päivittäin huonolle sisäilmalle. 

Ratkaisuvaihtoehtoja on useita: olemassa olevien tilojen tehokkaampi käyttö, vuokratilat muilta toimijoilta, ongelmatilojen osittainen sulkeminen tai siirtokelpoiset väistötilat. Mikäli koko rakennus on pois käytöstä korjausten ajan, ovat väistötilat usein nopein tapa turvata terveelliset tilat.  

Sisäilmaoireilu on yleistä julkisissa tiloissa, erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa. Tavallisimpia oireita ovat päänsärky, väsymys, silmien ja hengitysteiden ärsytys sekä toistuvat flunssaoireet. Ne heikentävät keskittymistä ja oppimista sekä lisäävät henkilöstön sairauspoissaoloja. 

Vaikka tuoreimmat tutkimukset osoittavat, etteivät kaikki kosteusvauriot johda suoraan pysyvään astmaan, pitkittynyt altistuminen lisää riskiä hengitystiesairauksien kehittymiseen. Kunnalla ei ole varaa ottaa riskiä siitä, kenen oireet pitkittyvät – turvallinen ja oireeton oppimisympäristö on jokaisen lapsen perusoikeus. 

Kuinka tunnistaa merkittävä sisäilmaongelma? 

Merkittävän sisäilmaongelman tunnistaminen vaatii sekä käyttäjäpalautteen seurantaa että teknistä arviointia.  

Kunnassa kannattaa kerätä järjestelmällisesti tietoa oireilusta ja yhdistää se rakennusten kuntoarviointeihin. Kun sama rakennus tuottaa toistuvasti palautetta, on syytä edetä tarkempiin tutkimuksiin. 

Sisäilmaongelma – miten edetään?  

Kun sisäilmaongelma on tunnistettu, etene nopeasti ja johdonmukaisesti, jotta terveysriskit minimoituvat. 

1. Dokumentoi tilanne ja selvitä altistuvien määrä.  
2. Käynnistä kuntotutkimus. Tiedota henkilöstöä ja huoltajia avoimesti.
3. Tee päätös: jatketaanko tiloissa, siirrytäänkö tilojen osittaiseen käyttöön vai hankitaanko korvaavat tilat?
4. Aloita toteutus. 

Terveisiin tiloihin – konkreettinen toimintapolku:  

Sisäilmaongelma ei ratkea odottamalla. Olemme auttaneet kuntia kulkemaan prosessin läpi, ja se tiivistyy näihin vaiheisiin: 

1. Tilanteen tunnistaminen 

Kartoita rakennuskanta: missä oireilu on vakavinta ja missä altistuu eniten ihmisiä? Priorisoi kohteet terveysriskin mukaan. 

2. Strategiavalinta 

Päätä, tehdäänkö kallis peruskorjaus heti, vai turvataanko tilanne väliaikaisratkaisulla. Vaihtoehtoja ovat olemassa olevien tilojen uudelleenjärjestely, vuokratilat tai siirtokelpoiset moduulit. 

3. Toteutus 60 päivässä 

Moduulit ovat muuttovalmiina nopeasti. Kun perustukset ja liitännät ovat kunnossa, muutto voi tapahtua jopa kahdessa kuukaudessa. 

4. Alkuperäisen rakennuksen saneeraus 

Kun tilat ovat tyhjät, korjaustyöt voidaan tehdä perusteellisesti ilman kiireen tuomia kompromisseja. Laatu paranee, kun työmaa ei ole koulun keskellä. 

5. Uudelleenkäyttö 

Saneerauksen jälkeen moduulit siirtyvät kunnan seuraavaan kohteeseen. Sama investointi palvelee useita hankkeita, kuten Suomussalmella. 

Sama periaate toimii myös koulujen ja päiväkotien lisäksi muun muassa hoivakotien tilaratkaisuissa. Kun kunnan hoivakoti tarvitsee peruskorjausta, asukkaiden siirtäminen terveisiin, valmiiksi varusteltuihin ja viihtyisiin tiloihin on usein nopein ja inhimillisin ratkaisu. 

Kuntien päättäjien kysymykset sisäilmaongelmista 

Kuinka suuri osa kunnan rakennuskannasta on todellisessa riskissä? 

Kansallinen keskiarvo on 5-10 prosenttia merkittävien ongelmien osalta. Kouluissa osuus on vaihdellut: vuonna 2019 noin 18 %, vuonna 2023 noin 8 %. Käytännössä jokainen kunta, jolla on 1950–1970-luvuilla rakennettuja kouluja, kantaa riskiä.

Miksi sisäilmaongelmat pahenevat, vaikka tietoisuus on kasvanut? 

Rakennuskannan ikääntyminen etenee nopeammin kuin korjaukset. Kun kunta lykkää peruskorjausta vuodella, pieni kosteusvaurio voi kasvaa laajaksi sisäilmaongelmaksi. Lisäksi 70-luvun puutteellinen ilmanvaihto on rakenteellinen ongelma, joka ei korjaannu pelkällä tietoisuudella. 

Kuntamme budjetista ei löydy peruskorjauksen rahaa – mitä vaihtoehtoja on? 

Peruskorjaus on pitkän aikavälin ratkaisu, mutta se ei auta oppilaita tänään. Väliaikaisratkaisut – kuten tilojen uudelleenjärjestely, vuokratilat tai siirtokelpoiset moduulit – mahdollistavat välittömän siirtymisen terveisiin tiloihin. Kustannuksiltaan ne ovat murto-osa peruskorjauksesta, ja ne voidaan vuokrata tarvittavaksi ajaksi. 

Onko väistötilojen sisäilman laatu yhtä hyvä kuin uusissa pysyvissä tiloissa? 

Kyllä – ja monessa tapauksessa parempi. Nykyaikaisissa moduulijärjestelmissä on kanavoitu tulo- ja poistoilma, lämmönvaihdin ja säädettävät suodattimet. Moduulit valmistetaan kontrolloiduissa olosuhteissa, mikä vähentää merkittävästi työmaaolosuhteiden kosteusriskejä. 

Kuntien sisäilmaongelmat eivät ratkea itsestään, eivätkä ne odota seuraavaa budjettikierrosta. Terveet tilat 2028 -ohjelman päättyminen on siirtänyt vastuuta entistä enemmän yksittäisille kunnille. Mutta vastuu ei tarkoita yksin jäämistä. 

Kaipaako kuntanne realistista arviota väistötilojen kustannuksista? 

Älä jää yksin pohtimaan budjettia. Ota yhteyttä aluemyyntipäällikköömme – laskemme teille alustavan tarjouksen ja aikataulun ilman sitoumuksia. Saat faktat pöytään päätöksenteon tueksi. 

Tiivistelmä 

•   5–10 % kuntien omistamista rakennuksista kärsii merkittävistä sisäilmaongelmista – kouluissa osuus on ollut korkeampi. 

•   Yksi keskeisimmistä taustatekijöistä on 1970-luvun energiapolitiikka, joka heikensi ilmanvaihtoa vuosikymmeniksi. 

•   Terveet tilat 2028 -ohjelma päättyi ennenaikaisesti – kunnat kantavat nyt päävastuun ratkaisuista. 

•   Väistötilat mahdollistavat välittömän siirtymisen terveisiin tiloihin peruskorjauksen ajaksi. 

•   Toimintapolku: tunnista, priorisoi, turvaa tilanne, korjaa perusteellisesti, hyödynnä investointi uudelleen