Kiertotalous ja uusi rakentamislaki: miten kierrätettävät moduulit pienentävät hiilijalanjälkeä?

Expandia on toteuttanut 30 vuoden aikana tuhansia moduulirakennuksia Pohjoismaissa. Olemme nähneet käytännössä, miten samat tilat voivat palvella vuosikymmeniä – ensin yhtenä kouluna, sitten toisena, lopulta vaikka päiväkotina. Tämä ei ole teoriaa, vaan liiketoimintamme ydin.

Miksi rakentamisen hiilijalanjälki on kriittinen kysymys? 

Rakennukset ja rakentaminen tuottavat Suomessa noin kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä (Ympäristöministeriö). Globaalisti rakennusmateriaalien, erityisesti sementin, teräksen ja alumiinin  tuotanto aiheuttaa merkittävän osan teollisuuden energiaan liittyvistä päästöistä. 

Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035. Perinteinen lineaarinen malli: rakenna, käytä, pura, hävitä ei enää riitä tämän saavuttamiseen. 

Kun rakennusten energiatehokkuus paranee ja käytönaikaiset päästöt vähenevät, korostuu rakennusmateriaalien ja rakentamisprosessin osuus entisestään. Huomio siirtyy rakennuksen koko elinkaareen: mistä materiaalit tulevat, miten rakennus toteutetaan ja mitä sille tapahtuu käyttöiän päätyttyä. 

Kiertotalous rakentamisessa – enemmän kuin kierrätystä 

Kiertotalous rakentamisessa tarkoittaa materiaalien pitämistä taloudellisessa kierrossa mahdollisimman pitkään. Käytännössä tämä näkyy kolmella tasolla: neitseellisten materiaalien tarpeen minimointi, rakenteiden elinkaaren pidentäminen ja purettavien osien hyödyntäminen uusissa kohteissa. 

Rakentaminen tuottaa Suomessa noin 1,4–1,6 miljoonaa tonnia rakennus- ja purkujätettä vuodessa. EU:n jätedirektiivi asetti tavoitteeksi, että 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä ohjataan uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Suomen hyödyntämisaste on toistaiseksi jäänyt alle 60 prosentin (Ilmasto-opas.fi), mikä kertoo merkittävästä käyttämättömästä potentiaalista. 

Olennainen ero: kierrätys tarkoittaa materiaalien uudelleenprosessointia, kun taas kiertotalous kattaa koko tuotteen elinkaaren. Rakentamisessa tämä tarkoittaa, että jo suunnitteluvaiheessa huomioidaan rakennuksen tuleva purettavuus ja osien uudelleenkäytettävyys. 

Miten modulaarinen rakentaminen tukee kiertotaloutta? 

Modulaarinen rakentaminen on lähtökohtaisesti kiertotalousystävällinen tapa rakentaa. Toisin kuin perinteisessä paikallarakentamisessa, moduulit suunnitellaan alusta alkaen itsenäisiksi, siirrettäviksi yksiköiksi. 

”Kiertotalous on kustannustehokasta paitsi meille, myös asiakkaalle, joka saa nauttia korkeasta laadusta edullisesti. Se on yhtälö, jota moni kaipaa, mutta joka on muilla tavoin vaikea toteuttaa”, kiteyttää Expandia Moduulit Oy:n toimitusjohtaja Janne Suntio. 

Purettavuus ja siirrettävyys käytännössä 

Expandian moduulit suunnitellaan alusta alkaen irrotettaviksi. Liitokset toteutetaan mekaanisesti, ei valamalla tai liimaamalla, mikä varmistaa, että sama rakenne voi palvella useita käyttökohteita elinkaarensa aikana. 

Perinteisessä rakentamisessa purkaminen tarkoittaa käytännössä materiaalien tuhoamista: betoniseinä murskataan, puuelementit revitään irti ja lopputulos on kasoja lajiteltavaa jätettä. Modulaarisessa rakentamisessa purkaminen tarkoittaa moduulien irrottamista ja siirtämistä – rakenne säilyy ehjänä. 

Tehdasvalmistus vähentää hävikkiä 

Esivalmistus tehtaassa vähentää työmaaliikennettä, materiaalihävikkiä ja logistista säätöä. Kun moduulit rakennetaan kontrolloiduissa olosuhteissa, materiaalit eivät altistu säälle ja hukka pysyy minimissä. 

Tehdastuotannossa materiaalien käyttö on myös optimoitua. Leikkuujätteet hyödynnetään seuraavissa moduuleissa, ja tuotantoprosessi on toistettava. Työmaalla jokainen kohde on uniikki, mikä väistämättä tuottaa enemmän hukkaa. 

Moduulien kierto: sama rakennus, useita elinkaaria 

Kun käytöstä vapautuva moduulirakennus siirretään uuteen kohteeseen, uuden hankkeen marginaalinen lisähiilijalanjälki koostuu tyypillisesti kuljetuksista, perustuksista, liitoksista ja mahdollisista muutostöistä. Valmistusvaiheen päästöt ovat jo syntyneet aiemmassa käyttökohteessa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnasta vapautuva moduulikoulu voi siirtyä toiseen kuntaan palvelemaan uutta tarvetta. Rakennus saa uuden elinkaaren, mutta sen valmistamiseen ei kulu yhtään uutta materiaalia eikä synny uusia valmistuspäästöjä. 

Esimerkki käytännöstä: Ruukinkankaan koulu, Suomussalmi 

Suomussalmella Ruukinkankaan koulun väistötilat ovat toimineet vuodesta 2019 palvellen noin 500 oppilasta esikouluikäisistä yläkoululaisiin. Vanhassa koulussa oli sisäilmaongelmia, joten kunta päätti rakentaa uuden koulurakennuksen – ja siirtymäajaksi Expandia toimitti 30 tilaelementistä koostuvan, 870 neliömetrin moduulikoulun. 

Apulaisrehtorin mukaan moduulikoulu eroaa tavallisesta koulurakennuksesta vain siinä, että tarkasti katsomalla voi huomata, missä moduulien rajat kulkevat. 

Nyt kun pysyvä koulu on valmistunut, moduulikoulu vapautuu seuraavaan kohteeseen. Rakennusta ei pureta. Huollamme ja päivitämme sen palvelemaan uutta tarvetta, esimerkiksi toisessa kunnassa tai vaikka päiväkotikäytössä. Valmistuksen hiilijalanjälki on jo maksettu Suomussalmella; uudelle kohteelle kohdistuvat vain kuljetuksen ja mahdollisten muutostöiden päästöt. 

Tutustu vapautuviin tiloihin → 

Kierrätettävien moduulien hiilijalanjälkihyödyt 

Uudelleenkäyttö vähentää uuden hankkeen päästöjä 

Suurin yksittäinen ilmastohyöty syntyy, kun uutta ei rakenneta lainkaan. Olemassa olevan moduulirakennuksen hyödyntäminen uudessa kohteessa tarkoittaa, että valmistuksen päästöt on jo ”maksettu” aiemmassa kohteessa. Uudelle hankkeelle kohdistuu tyypillisesti vain kuljetuksen ja muutostöiden päästöt. 

Huoltamalla moduuleja jatkuvasti pienennämme niiden hiilijalanjälkeä ja teemme vuokra-ajasta mahdollisimman huolettoman asiakkaillemme. Expandian siirtokelpoiset rakennukset ovat kestäviä, ja niiden käyttöikä on yli 30 vuotta. 

Materiaalivalinnat vaikuttavat merkittävästi 

Rakennejärjestelmä ja materiaalit muodostavat monissa LCA-tarkasteluissa merkittävän osuuden elinkaaren päästöistä. Runkomateriaali on usein yksi tärkeimmistä valinnoista hiilijalanjäljen kannalta. 

EPD-vertailuissa puuratkaisut ovat tyypillisesti selvästi betonia pienemmät, mutta erot riippuvat tuoterakenteesta ja järjestelmärajoista. Puurakenteisilla moduuleilla on lisäksi kyky toimia hiilivarastona: nyrkkisääntönä 1 kuutiometri puuta varastoi noin 1 000 kg CO₂ puutuotteeseen sen käyttöiäksi (Puuinfo). 

Myös teräksen osalta on tapahtunut merkittävää kehitystä. Esimerkiksi SSAB Zero -teräksen hiilijalanjälki on EPD-verifioituna 0,47 kg CO₂e/kg teräs (cradle-to-gate), mikä on noin 77 prosenttia vähemmän kuin perinteisen masuuniteräksen (SSAB EPD 2025). 

Esivalmistuksen päästösäästöt 

NREL:n analyysi osoittaa, että optimoidulla modulaarisella tuotelinjalla voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä koko elinkaaressa – tutkimuksen mukaan jopa noin 60 prosentin vähennys on mahdollinen (NREL 2022). Säästöt syntyvät useista tekijöistä: pienemmästä materiaalihävikistä, tehokkaammasta logistiikasta, lyhyemmästä rakennusajasta ja mahdollisuudesta optimoida tuotantoa systemaattisesti. 

Päästövähennyksen suuruus riippuu aina verrokkikohteesta, rakennustyypistä ja järjestelmärajoista. Siksi hankekohtainen hiilijalanjälkilaskenta on tärkeää. 

Rakentamislaki ja vähähiilisyyden ohjaus: mitä muuttuu 1.1.2026? 

Rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025, mutta hiilijalanjäljen laskentavelvoite ja ilmastoselvitysvaatimus tulevat voimaan 1.1.2026. Tämä tarkoittaa, että 1.1.2026 jälkeen vireille tulevissa rakentamislupahakemuksissa vaaditaan ilmastoselvitys. 

Ilmastoselvitys sisältää (Rakentamislaki 38 §): 

• Rakennuksen hiilijalanjälki koko elinkaaren ajalta 

• Hiilikädenjälki eli ilmastohyödyt, joita ei synny ilman hanketta 

• Selvitys toimitetaan lopputarkastuksen yhteydessä 

Raja-arvot määritellään asetuksella rakennustyypeittäin (38a §). Ensivaiheessa raja-arvot koskevat asuinrakennuksia ja toimistorakennuksia, ja ne kiristyvät asteittain vuoteen 2035 asti. 

Mitä tämä tarkoittaa kunnille ja rakennuttajille? 

Ilmastoselvitysvelvoite koskee uudisrakennuksia, kuten asuinrakennuksia, toimistorakennuksia, opetusrakennuksia, päiväkoteja ja majoitusliikerakennuksia. Pienet rakennukset ja tietyt käyttötarkoitusluokat on rajattu ulkopuolelle. 

Modulaarisissa tilaratkaisuissa tämä tarkoittaa selkeää etua: kun moduuli siirretään uuteen kohteeseen, valmistusvaiheen päästöt on jo kohdistettu aiemmalle käyttäjälle. Uudelle hankkeelle kohdistuvat tyypillisesti vain kuljetus-, perustus- ja muutostyöpäästöt – ja ne ovat murto-osa uuden rakennuksen kokonaispäästöistä. 

Yksi moduulikoulu voi näin palvella useita kuntia elinkaarensa aikana. Jokainen siirto tarkoittaa, että uutta ei tarvitse rakentaa – ja valmistuksen hiilijalanjälki jakautuu useamman käyttäjän ja käyttövuoden kesken. 

Miten valita vähähiilinen moduuliratkaisu? 

Kun kunta tai yritys suunnittelee tilaratkaisua, hiilijalanjälki kannattaa ottaa yhdeksi valintakriteeriksi. Seuraavat tekijät auttavat arvioimaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutuksia: 

Materiaalivalinta: Puurakenteisten moduulien hiilijalanjälki on tyypillisesti pienin, ja ne toimivat samalla hiilivarastoina. Teräsrakenteisissa moduuleissa kierrätysteräksen ja vähähiilisten vaihtoehtojen käyttö pienentää päästöjä merkittävästi. 

Uudelleenkäyttömahdollisuus: Selvitä, onko tarjolla käytöstä vapautuneita moduuleja. Uudelleenkäytetyn moduulin hiilijalanjälki uudelle hankkeelle on tyypillisesti huomattavasti pienempi kuin uuden moduulin. Expandia ylläpitää aktiivisesti listaa vapautuvista tiloista, jotka ovat välittömästi saatavilla uuteen käyttöön. 

Dokumentointi: Pyydä toimittajalta tiedot moduulien hiilijalanjäljestä. Verifioitu ympäristöseloste (EPD) on luotettavin tapa varmistaa, että ilmoitetut luvut pitävät paikkansa ja ovat vertailukelpoisia. 

Laatusertifiointi: Expandian moduulit ovat SINTEF-sertifioituja. Norjalainen sertifikaatti asettaa korkeat vaatimukset rakentamisen laadulle, paloturvallisuudelle, sisäilmalle, energiatehokkuudelle ja äänieristykselle – ja edellyttää, että kaikkien käytettyjen materiaalien turvallisuus on todennettavissa. 

Elinkaariajattelu: Arvioi moduulien käyttöikää ja jatkokäyttömahdollisuuksia. Pidempi elinkaari ja useammat käyttökohteet jakavat valmistuksen hiilijalanjäljen useammalle vuodelle ja käyttäjälle. 

Hankinnan tarkistuslista – vähähiilinen moduuliratkaisu 

Usein kysytyt kysymykset 

Pitääkö väistötiloille tehdä ilmastoselvitys? 

Kyllä, jos kyseessä on rakentamislain 38 §:n mukainen uudisrakennus ja lupahakemus tulee vireille 1.1.2026 jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että myös moduulikoulujen ja -päiväkotien hiilijalanjälki on dokumentoitava. Me Expandialla autamme asiakkaitamme selvityksen laatimisessa. 

Mitä EPD kertoo moduulin hiilijalanjäljestä? 

EPD (Environmental Product Declaration) on kolmannen osapuolen verifioima ympäristöseloste, joka kertoo tuotteen elinkaaren ympäristövaikutukset standardoidusti (EN 15804). EPD mahdollistaa eri tuotteiden vertailun, kunhan järjestelmärajat (esim. A1–A3 = raaka-aineet ja valmistus) ovat samat. 

Miten uudelleenkäytön päästöt lasketaan? 

EN 15978 -standardin mukaan uudelleenkäytössä valmistusvaiheen päästöt (A1–A3) on jo kohdistettu ensimmäiselle käyttökohteelle. Uudelle hankkeelle kohdistuu tyypillisesti vain kuljetus (A4), asennus (A5) ja mahdolliset muutostyöt. Tarkka allokointi riippuu valitusta laskentatavasta. 

Mitä hiilikädenjälki tarkoittaa? 

Hiilikädenjälki kuvaa ilmastohyötyjä, joita ei synny ilman hanketta – esimerkiksi puun hiilivarasto tai uusiutuvan energian tuotanto rakennuksessa. Se raportoidaan ilmastoselvityksessä erikseen hiilijalanjäljestä, eikä sitä saa vähentää suoraan hiilijalanjäljestä. 

Milloin moduulin siirto ei kannata ilmaston kannalta? 

Siirto ei välttämättä kannata, jos kuljetusmatka on erittäin pitkä, moduuli vaatii laajoja muutostöitä tai perustustyöt uudessa kohteessa ovat mittavat. Nyrkkisääntönä siirto kannattaa, jos kuljetuksen ja muutostöiden päästöt jäävät selvästi alle uuden moduulin valmistuspäästöjen. Autamme mielellämme arvioimaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset tapauskohtaisesti. 

Onko käytetty moduuli yhtä laadukas kuin uusi? 

Kyllä. Huollamme ja päivitämme jokaisen moduulin ennen uuteen kohteeseen siirtämistä. SINTEF-sertifiointi ja jatkuva laadunvalvonta varmistavat, että tilat täyttävät samat vaatimukset kuin uudet moduulit. 

Yhteenveto 

Modulaarinen rakentaminen ja kiertotalous kulkevat käsi kädessä. Kun tilat suunnitellaan alusta alkaen purettaviksi ja siirrettäviksi, syntyy järjestelmä, jossa materiaalit ja rakenteet pysyvät taloudellisessa kierrossa mahdollisimman pitkään. 

Suurin ilmastohyöty syntyy uudelleenkäytöstä: kun olemassa oleva moduulirakennus siirtyy uuteen kohteeseen, valmistuksen päästöjä ei synny lainkaan. Tehdasvalmistus minimoi materiaalihävikin, ja oikeat materiaalivalinnat kuten puun hiilivarasto tai vähähiiliset teräsvaihtoehdot pienentävät päästöjä entisestään. 

Vuoden 2026 alusta voimaan tuleva ilmastoselvitysvelvoite tekee hiilijalanjäljen dokumentoinnista välttämättömyyttä. Modulaariset tilaratkaisut eivät ole pelkästään kustannustehokas ja nopea tapa vastata tilatarpeisiin. Ne ovat myös konkreettinen työkalu ilmastotavoitteiden saavuttamiseen ja tulevan lainsäädännön vaatimusten täyttämiseen. 

Suunnitteletko tilaratkaisua ja haluat selvittää sen hiilijalanjäljen?

 Ota yhteyttä Expandian asiantuntijoihin. Autamme arvioimaan eri vaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja löytämään juuri teidän tarpeisiinne sopivan ratkaisun. 

Etsitkö nopeaa ratkaisua?

Tutustu vapautuviin tiloihin – käytöstä vapautuneet moduulit ovat välittömästi saatavilla uuteen käyttöön pienemmällä hiilijalanjäljellä. 

Tiivistelmä päätöksentekijälle: 

• Kiertotalous moduulirakentamisessa = tilat suunnitellaan purettaviksi ja siirrettäviksi ilman materiaalihävikkiä 

• Päästövähennyksen lähteet: uudelleenkäyttö, pienempi materiaalihävikki, optimoitu logistiikka 

• Hankinnassa pyydettävät dokumentit: EPD-ympäristöseloste, ilmastoselvitys (pakollinen 1.1.2026 alkaen)