Kuinka paljon tilaa 20, 50 tai 100 työntekijää tarvitsee?
Kuinka suuri toimisto tarvitaan 20, 50 tai 100 työntekijälle? Pelkkä työpisteiden määrä ei vielä ratkaise tilantarvetta, sillä neliöitä tarvitaan myös neuvotteluihin, taukoihin ja muuhun yhteiseen käyttöön. Kokosimme suuntaa-antavat neliömäärät ja käytännön esimerkit, joiden avulla sopivan toimiston suunnittelu pääsee alkuun.
Toimiston mitoitus alkaa työpisteistä. Työterveyslaitoksen suosituksella avotilan työpiste vie 7–8 neliötä, joten 20 hengen työpisteisiin kuluu noin 140–160 m², 50 hengen noin 350–400 m² ja 100 hengen noin 700–800 m². Koko toimisto on tätä suurempi, koska siihen tarvitaan myös neuvottelu- ja taukotilat, WC:t ja käytävät.
|
Henkilöä |
Avotilan työpisteet (TTL 7–8 m²) |
Koko toimisto, esimerkkilaskelma 10–15 m²/hlö |
Pelkät työhuoneet, jos jokaisella oma (TTL 10–12 m²) |
|
20 |
140–160 m² |
200–300 m² |
200–240 m² |
|
50 |
350–400 m² |
500–750 m² |
500–600 m² |
|
100 |
700–800 m² |
1 000–1 500 m² |
1 000–1 200 m² |
Taulukon henkilö tarkoittaa työntekijää, jolla on oma nimetty työpiste. Työpisteiden ja työhuoneiden alat perustuvat Työterveyslaitoksen suosituksiin. Koko toimiston 10–15 neliötä henkeä kohti on suunnittelun lähtöoletus, ei säädös eikä vakiomitoitus, ja tarkka ala selviää vasta pohjaratkaisusta.
Miten koko toimiston ala on laskettu?
Esimerkkilaskelman koko toimiston ala on työpisteiden ala ja yhteisten tilojen ala yhteensä. Kun työpiste vie 7–8 neliötä, 10–15 neliön oletus jättää yhteisille tiloille noin 2–8 neliötä henkeä kohti.
Haarukan alapää on tiukka. Jos 20 hengen toimistossa työpisteet vievät 160 m², 200 neliön kokonaisalasta jää 40 m² neuvottelutilalle, taukotilalle, WC:ille ja käytäville. Siihen mahtuminen edellyttää tiivistä pohjaratkaisua ja pieniä yhteistiloja. Haarukan yläpäässä tilaa jää esimerkiksi tilavammalle taukotilalle ja useammalle neuvotteluhuoneelle.
Huonetoimistossa kokonaisala voi ylittää 15 neliötä henkeä kohti, koska pelkät työhuoneet vievät jo 10–12 neliötä henkeä kohti. Lopputulos riippuu siitä, kuinka paljon yhteisiä tiloja tarvitaan ja miten käytävät asettuvat pohjaan.
Pinta-aloja vertaillessa kannattaa varmistaa, mitä alaa luku tarkoittaa. Moduulirakennuksen ala ilmoitetaan usein bruttoalana, joka lasketaan ulkoseinien ulkopinnoista, kun taas vuokratoimistojen ja valtion tilastojen luvut ovat usein huoneistoalaa. Sama toimisto on bruttoalana suurempi kuin huoneistoalana. Esimerkiksi Keravan Energialle toimittamamme seitsemän K2000-moduulin toimistorakennus on bruttoalaltaan 200 m², ja siihen sisältyvät toimistotilat sekä neuvottelu- ja taukotilat.

Onko toimiston koolle lakisääteistä neliömäärää?
Suomen laki ei määrää, montako neliötä toimistoa yhtä työntekijää kohti tarvitaan. Työturvallisuuslain 33 § edellyttää, että työpaikalla on riittävästi kelvollista hengitysilmaa ja että työhuoneen tilavuus ja pinta-ala ovat riittävät.
Konkreettinen lukuarvo on valtioneuvoston asetuksessa työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista (577/2003). Sen 9 §:n mukaan työhuoneen ilmatilaa on oltava vähintään 10 kuutiometriä työntekijää kohti, ja huonekorkeudesta lasketaan mukaan enintään 3,5 metriä. Vaatimus on tilavuuden, ei lattiapinta-alan vaatimus, eikä se yksin kerro, millainen toimisto on toimiva.
Työturvallisuuslain 48 § koskee kaikkia työpaikkoja. Sen mukaan työntekijöillä on oltava työn luonne, kesto ja työntekijöiden määrä huomioon ottaen riittävät ruokailu-, lepo- ja käymälätilat sekä muut henkilöstötilat. Toimistolle laki ei anna näille neliö- tai kappalemääriä.

Paljonko valtion toimistoissa on tilaa henkeä kohti?
Valtion toimistoissa oli kesäkuussa 2026 tilaa 13,9 huoneistoneliötä henkilötyövuotta kohti, kertoo Senaatti-kiinteistöjen puolivuosiraportti 8.10.2026. Vuonna 2014, kun seuranta alkoi, luku oli 26,6. Valtion toimitilastrategian tavoite on 10 neliötä henkilötyövuotta kohti.
Valtion yhteisissä työympäristöissä tilaa on jo alle 7 huoneistoneliötä henkilötyövuotta kohti. Senaatin mukaan yhteiset työympäristöt tukevat hybridityötä, joten luku ei ole vertailukelpoinen toimiston kanssa, jossa jokaisella on oma työpiste. Valtion luvut koskevat vain valtion toimistoja, eivätkä ne ole suositus yrityksille.

Mitä tiloja 20, 50 tai 100 hengen toimistoon tarvitaan?
Henkilömäärä ratkaisee työpisteiden määrän, mutta yhteisten tilojen määrä riippuu siitä, miten toimistossa työskennellään. Alla olevat huoneohjelmat ovat esimerkkejä lähtökohdaksi, eivät vakiomalleja.
20 hengen toimisto
Avotilassa työskentelevän 20 hengen toimiston huoneohjelmaksi sopii esimerkiksi yksi noin 10 hengen neuvotteluhuone, yksi pienempi neuvottelu- tai vetäytymishuone ja taukotila, johon koko väki mahtuu kerralla. Toimiston konfiguraattorissamme suurin taukotila on mitoitettu 24 hengelle, joten se riittää tämän kokoiselle toimistolle.
Taukotilan koko kannattaa miettiä sen mukaan, halutaanko koko henkilöstön kokoontuvan siellä. Kuljetusliike Alviks Trafik muutti Expandian toimittamiin väliaikaisiin toimistotiloihin, joissa yhteinen taukotila toi kaivattua väljyyttä kokoontumisiin. ”Suurin etu on, että voimme nyt kokoontua koko henkilöstön voimin samaan taukotilaan kokouksia varten. Aiemmin jouduimme lähtemään muualle sitä varten ja vuokraamaan erilliset tilat, jotta kaikki mahtuivat mukaan”, kertoo Alviks Trafikin varatoimitusjohtaja Eva Karlsson.
50 hengen toimisto
Konfiguraattorimme suurin taukotila on mitoitettu 24 hengelle, joten 50 hengen toimistoon tarvitaan joko kaksi taukotilaa tai porrastetut tauot. Neuvotteluhuoneita tarvitaan useampia ja eri kokoisia, esimerkiksi pieniä 4 hengen huoneita ja yksi suurempi koko tiimin tapaamisiin.
Tässä koossa myös esihenkilöiden työhuoneet ja hiljaiset tilat alkavat vaikuttaa kokonaisalaan. Jokainen avotilasta työhuoneeseen siirtyvä työpiste lisää alaa noin 2–5 neliötä, mikä on Työterveyslaitoksen työhuone- ja avotilasuositusten välinen ero.
100 hengen toimisto
Sadan hengen toimistossa pohjaratkaisu vaikuttaa kokonaisalaan jo paljon. Kerrosmäärä, porrashuoneet ja käytävät lisäävät alaa, ja yhteistilat kannattaa jakaa kerroksittain, jotta matkat pysyvät lyhyinä. Koko henkilöstön kokoontumiseen tarvitaan joko suuri yhteinen tila tai erillinen ratkaisu.
Toimistomoduulimme voidaan pinota useaan kerrokseen. K3000-mallissa kerroksia voi olla enintään neljä, mutta toteutuva kerrosmäärä riippuu pohjaratkaisusta, perustuksista, tontista ja rakentamisluvasta (aiemmin rakennuslupa).

Mitä työmaalla mitoitetaan toisin?
Työmaalla toimihenkilöiden työpisteet mitoitetaan samalla tavalla kuin toimistossa, mutta henkilöstötiloille on rakennustyössä omat sitovat vaatimuksensa. Ne perustuvat työturvallisuuslain 48 §:ään ja rakennustyömaiden henkilöstötiloja koskevaan työministeriön päätökseen (977/1994).
Päätöksen mukaan ruokailutilaa on oltava vähintään neliö kunkin työvuoron suunniteltua työntekijää kohti, eli 50 hengen vuorolle vähintään 50 m². Peseytymislaitteita on oltava työn likaisuuteen nähden riittävästi, kuitenkin vähintään yhdet noin kahdeksaa työntekijää kohti.
Henkilöstötilojen koko mitoituksen ehtoineen olemme koonneet artikkeliin ”Toimistokontti vai työmaatoimisto? Näin valitset työmaalle oikeat tilat”.

Milloin henkilömäärä ei riitä mitoituksen perusteeksi?
Henkilömäärään perustuva laskelma on hyvä lähtökohta, mutta joissain tilanteissa mitoitus kannattaa tehdä toisin.
Kun kaikki eivät ole yhtä aikaa paikalla.
Jos osa henkilöstöstä tekee etätyötä tai käy säännöllisesti asiakaskäynneillä, toimisto voidaan mitoittaa samanaikaisesti paikalla olevien määrän mukaan. Silloin kannattaa katsoa keskimääräisen läsnäolon sijaan sovittuja yhteisiä toimistopäiviä ja muita huippuja, koska niiden mukaan ratkeaa, riittävätkö työpisteet ja neuvottelutilat.
Kun työssä on paljon tapaamisia tai säilytettävää.
Asiakastapaamiset, arkistot ja näytteet vievät tilaa, joka ei näy työpistelaskelmassa. Samalla henkilömäärällä toimisto voi tarvita selvästi enemmän neliöitä.
Kun henkilömäärä muuttuu käytön aikana.
Kasvuvara voidaan rakentaa heti alkuun, tai tilaa voidaan laajentaa myöhemmin. Kumpi on järkevämpää, riippuu siitä, kuinka varmaa kasvu on, ja millä ehdoilla laajentaminen onnistuu tontilla.
Moduulitoimiston laajentamisen ja pienentämisen ehdot olemme koonneet artikkeliin ”Voiko moduulirakennusta laajentaa tai pienentää kesken vuokra-ajan?”
Neliöt ovat myös vain osa kustannuksista. Mistä moduulitoimiston kokonaishinta muodostuu, kerromme artikkelissa ”Mitä moduulirakennus maksaa? Kustannuserät, joista kokonaishinta muodostuu”

Usein kysytyt kysymykset
Montako neliötä toimistoa tarvitaan työntekijää kohti?
Avotilan työpisteelle Työterveyslaitos suosittaa 7–8 neliötä ja yhden hengen työhuoneelle 10–12 neliötä. Koko toimiston ala on tätä suurempi, koska siihen kuuluvat myös neuvottelu- ja taukotilat, WC:t ja käytävät. Suunnittelun lähtökohtana voi käyttää noin 10–15 neliötä henkeä kohti, mutta tarkka ala selviää pohjaratkaisusta.
Onko laissa määrätty, montako neliötä toimistotyöntekijä tarvitsee?
Suomen laissa ei ole neliömäärää toimistotyöntekijää kohti. Työturvallisuuslaki edellyttää, että työhuoneen tilavuus ja pinta-ala ovat riittävät. Valtioneuvoston asetus 577/2003 vaatii vähintään 10 kuutiometriä ilmatilaa työntekijää kohti, mikä on tilavuus- eikä pinta-alavaatimus.
Kuinka suuri toimisto 20 hengelle tarvitaan?
Avotilassa työskentelevän 20 hengen työpisteet vievät Työterveyslaitoksen suosituksella noin 140–160 neliötä. Neuvottelu- ja taukotilojen, WC:iden ja käytävien kanssa kokonaisala on suuntaa-antavasti noin 200–300 neliötä. Haarukan alapää edellyttää tiivistä pohjaratkaisua, ja omat työhuoneet kasvattavat tarvetta.
Pitääkö toimistoon mahtua koko henkilöstö yhtä aikaa?
Toimiston voi mitoittaa samanaikaisesti paikalla olevien määrän mukaan, jos osa henkilöstöstä tekee etätyötä tai liikkuu muualla. Mitoituksessa kannattaa huomioida yhteiset toimistopäivät ja muut läsnäolon huiput, ei vain keskimääräistä läsnäoloa. Silloin työpisteitä voi olla vähemmän kuin työntekijöitä.
Miten oman toimiston koon voi laskea?
Oman toimiston koon voi hahmotella Expandian toimiston konfiguraattorissa. Siinä valitaan avoimet työpisteet, 10 tai 20 neliön työhuoneet, 4, 10 tai 20 hengen neuvotteluhuoneet ja 8 tai 24. Saat pohjapiirroksen ja kustannusarvion heti, ja voimme käydä ratkaisun läpi kanssasi ennen tarjousta.
Lähteet ja lisätiedot
- Työturvallisuuslaki 738/2002, 33 § ja 48 §
- Valtioneuvoston asetus työpaikkojen turvallisuus- ja terveysvaatimuksista 577/2003, 9 §
- Työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista 977/1994
- Työterveyslaitos: Ergonomian tietopankki, Toimisto- ja tietotyö
- Senaatti-kiinteistöt: Valtion tilankäyttö väheni ja tehostui (8.10.2026)
- Senaatti-kiinteistöt: Valtion tilankäyttö ja tilakustannukset 2025 (8.4.2026)
- Expandia: Toimistot
- Expandia: Keravan Energia
- Expandia: Toimiston konfiguraattori
Linkit